Kevättä kirsussa

Vaikka ulkona ei ihan vielä siltä näytäkkään, niin kevät on kyllä selvästi tuloillaan; päivät pitenevät, auringon säteet oikein kuumottavat ja linnut laulavat eri tavalla kuin talvella. Karma on nauttinut täysin rinnoin lumesta ja harrastaa päivittäin hangessa hyppimistä ja ennen kaikkea kinosten kaivelua. Yritän ottaa tästä toiminnasta videomateriaalia vielä, kun tuota valkoista massaa maassa on.

Viime kirjoituksessani kirosin Karman taipumusta karkailuun. Olimme siis pitkään pitänyt Karmaa kytkettynä pihallammekin, ja itseäni harmitti varmaan jopa koiraa enemmän, ettei Karma päässyt joka päivä juoksentelemaan isolla pihallamme. Päätin ottaa härkää sarvista ja aloitin "tänne"-käskyn uudelleenkoulutuksen sisätiloissa kotona. Samalla harjoittelimme kontaktia ja keskittymistä vaativia perusharjoituksia. Karma toimi kuin ajatus ja välillä näytti, että sen silmät pullistuvat päästä ulos sen katsoessa himoitsevasti juustopalasia, joita tarjosin sille palkkiona. Siirsimme harjoitukset pihalleni, ja kuinka ollakaan, tyttö totteli joka ainoaa pienintäkin toivettani, välillä jopa jo ennen kuin ehdin pyytää mitään. Tämän jälkeen Karma on saanut olla taas normaaliin tapaan vapaana pihalla, eikä se ole kertaakaan karannut. KERTAAKAAN! Meillä on aina koirien kana- tai härkäsuikaleita taskussa, kun mieheni kanssa päästämme Karman pihalle, jotta voimme palkita sen aina luoksetulosta. Ja kyllä on saanut palkitakin ja paljon! <3 Tunnen itseni ihan ääliöksi, kun en tajunnut jo paljon aikaisemmin tehdä näitä harjoituksia, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Karman paino on heitellyt muutamien kuukausien sisään aikalailla. Ennen valeraskautta sen paino oli 36kiloa, mutta valeraskauden tuoma ruokahaluttomuus verotti koirasta lopulta lähes 5 kiloa. Mennessämme 1-vuotis rokotuksiin, Karma painoi 31,5 kiloa ja olin hiema huolissani tästä laihtumisesta, kun muutenkin olin pähkäillyt, että noinkohan tyttö on liian hoikassa kunnossa. Eläinlääkäri kuitenkin nauroi minulle, ja sanoi, että Karma on normaalipainon ylärajoissa, eikä saisi painaa yhtään enempää :D Luulin ja toivoin koko pentuajan, että Karmasta tulisi iso koira, mutta se jäikin tuommoiseksi sintiksi. Ei kyllä haittaa yhtään, miun silmissähän se on täydellinen, painoi mitä painoi.

Koirakavereiden dominointi on taaksejäänyttä elämää. Näinköhän nartulla vain hormonit heittelivät hetken aikaa aikaisemmin, sillä nyt se on taas oma tyhmänonnellinen itsensä (vrt. Rantanplan) eikä yritä kyykyttää ketään. Karma ei myöskään tajua tuon taivaallista, jos sitä yritetään alistaa. Kyllä Karmalle sopii, että hänet heitetään selälleen ja muut koirat hyppii hänen päällään, sen mielestä se on vain kiva leikki! Samoin jos joku koira ärähtää hänelle, tai jopa hyökkää kohti (näin kävi lenkillä, kun kohtasimme aran rotweilernartun). Karma ei ymmärrä, että kukaan voisi olla hänelle vihainen, vaan murinan ja räyhäämisen täytyy olla vain joku uusi, erikoinen leikki, jota hän kyllä mielellään leikkii. Ihana, rakas, hyväntahtoinen Karma!!

Karma Saimaan rannalla

Leikkikavereina Pate(cockeri) ja Rudi-pentu (pitbull)

Rudi-pennun (pitbull) kanssa painisillaan