tiistai 28. helmikuuta 2012

Kevättä kirsussa

Vaikka ulkona ei ihan vielä siltä näytäkkään, niin kevät on kyllä selvästi tuloillaan; päivät pitenevät, auringon säteet oikein kuumottavat ja linnut laulavat eri tavalla kuin talvella. Karma on nauttinut täysin rinnoin lumesta ja harrastaa päivittäin hangessa hyppimistä ja ennen kaikkea kinosten kaivelua. Yritän ottaa tästä toiminnasta videomateriaalia vielä, kun tuota valkoista massaa maassa on.

Viime kirjoituksessani kirosin Karman taipumusta karkailuun. Olimme siis pitkään pitänyt Karmaa kytkettynä pihallammekin, ja itseäni harmitti varmaan jopa koiraa enemmän, ettei Karma päässyt joka päivä juoksentelemaan isolla pihallamme. Päätin ottaa härkää sarvista ja aloitin "tänne"-käskyn uudelleenkoulutuksen sisätiloissa kotona. Samalla harjoittelimme kontaktia ja keskittymistä vaativia perusharjoituksia. Karma toimi kuin ajatus ja välillä näytti, että sen silmät pullistuvat päästä ulos sen katsoessa himoitsevasti juustopalasia, joita tarjosin sille palkkiona. Siirsimme harjoitukset pihalleni, ja kuinka ollakaan, tyttö totteli joka ainoaa pienintäkin toivettani, välillä jopa jo ennen kuin ehdin pyytää mitään. Tämän jälkeen Karma on saanut olla taas normaaliin tapaan vapaana pihalla, eikä se ole kertaakaan karannut. KERTAAKAAN! Meillä on aina koirien kana- tai härkäsuikaleita taskussa, kun mieheni kanssa päästämme Karman pihalle, jotta voimme palkita sen aina luoksetulosta. Ja kyllä on saanut palkitakin ja paljon! <3 Tunnen itseni ihan ääliöksi, kun en tajunnut jo paljon aikaisemmin tehdä näitä harjoituksia, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Karman paino on heitellyt muutamien kuukausien sisään aikalailla. Ennen valeraskautta sen paino oli 36kiloa, mutta valeraskauden tuoma ruokahaluttomuus verotti koirasta lopulta lähes 5 kiloa. Mennessämme 1-vuotis rokotuksiin, Karma painoi 31,5 kiloa ja olin hiema huolissani tästä laihtumisesta, kun muutenkin olin pähkäillyt, että noinkohan tyttö on liian hoikassa kunnossa. Eläinlääkäri kuitenkin nauroi minulle, ja sanoi, että Karma on normaalipainon ylärajoissa, eikä saisi painaa yhtään enempää :D Luulin ja toivoin koko pentuajan, että Karmasta tulisi iso koira, mutta se jäikin tuommoiseksi sintiksi. Ei kyllä haittaa yhtään, miun silmissähän se on täydellinen, painoi mitä painoi.

Koirakavereiden dominointi on taaksejäänyttä elämää. Näinköhän nartulla vain hormonit heittelivät hetken aikaa aikaisemmin, sillä nyt se on taas oma tyhmänonnellinen itsensä (vrt. Rantanplan) eikä yritä kyykyttää ketään. Karma ei myöskään tajua tuon taivaallista, jos sitä yritetään alistaa. Kyllä Karmalle sopii, että hänet heitetään selälleen ja muut koirat hyppii hänen päällään, sen mielestä se on vain kiva leikki! Samoin jos joku koira ärähtää hänelle, tai jopa hyökkää kohti (näin kävi lenkillä, kun kohtasimme aran rotweilernartun). Karma ei ymmärrä, että kukaan voisi olla hänelle vihainen, vaan murinan ja räyhäämisen täytyy olla vain joku uusi, erikoinen leikki, jota hän kyllä mielellään leikkii. Ihana, rakas, hyväntahtoinen Karma!!

Karma Saimaan rannalla

Leikkikavereina Pate(cockeri) ja Rudi-pentu (pitbull)

Rudi-pennun (pitbull) kanssa painisillaan

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Myötä- ja vastoinkäymisiä

Aikaa on taas kulunut ikuisuuksia edellisestä kirjoituksesta. Arki on jatkanut urillaan matkaa eteenpäin ja Karma on jo paria viikkoa vajaa 1-vuotias! Käsittämätöntä, miten aika menee niin nopeasti, vastahan minun EDELLINEN koira täytti vuoden.

Edellisessä kirjoituksessa jännitin Karman juoksujen alkamista ja sieltähän ne tulla tupsahti n. 8,5kk iässä. Housuja emme Karmalle laittaneet, vaan koira siivoili itse jälkensä ja me sitten mieheni kanssa ne pisarat, jotka koiralta jäi huomaamatta. Kokonaisuudessaan juoksut menivät melko kivuttomasti, ainoa ikävä lieveilmiö oli, että Karma alkoi karkailemaan omasta pihasta. Oletimme tämän luonnollisesti johtuvan miehen kaipuusta ja pidimme koiraa hihnassa, mutta karkaaminen senkun jatkui (ja jatkuu vieläkin) juoksujen jo mentyä menojaan. Ei Karma kauas suinkaan mene, naapureiden pihalle ainoastaan, mutta se ei enää kuule eikä näe minua tai miestäni ollenkaan livahtaessa pihalta pois! Toisin sanoen, se ei anna kiinni. RAIVOSTUTTAVAA! Minulla on suuri aidattu piha, jossa koiran olisi ihana juosta ja telmiä, mutta joka kerta, kun laskemme Karman vapaaksi, se jossakin vaiheessa vain ottaa ja lähtee autopaikan aitaamattomasta kohdasta livohkaan. Tästä syystä Karma on ulkoillut juoksuista saakka omalla pihallaankin kytkettynä. Keväällä heti, kun maa sulaa rakennamme koko pihan ympäröivän aidan, jotta koira pääsee nauttimaan vapaana juoksemisesta jälleen monta kertaa päivässä.

Juoksujen oltua ja mentyä Karma muuttui apaattiseksi ja masentuneeksi. Luulin kaverin olevan kipeä, mutta mikään alakuloa lukuunottamatta ei viitannut mihinkään sairauteen. Pian huomasimmekin Karman kantelevan lelujaan hellin ottein ja lopettaneen niillä leikkimisen; lapsella oli siis valeraskaus. Lelujen eliminointi pahenti masennusta entisestään ja muutaman päivän Karma huokaili äänekkäästi ja itki kadonneiden pentujensa perään. Pari viikkoa kestänyt apaattisuus alkaa olla nyt voitettu, mutta tilalle on tullut jotain kauhistuttavaa; tuhoaminen. Tähän mennessä Karma ei ole tuhonnut juuri mitään merkittävää; sanomalehtiä on silputtu, muutamat sukat on saanut kyytiä ja sen sellaista. Mutta nyt viikon sisään listaan on tullut lisäksi imurin ja joulukynttelikön johdot, ovenkarmi, nahkasohvan nurkka ja pussilakana. Siivoamme asunnon aina lähtiessämme "koirakuntoon" ja nämä kaikki repimisen kohteet ovat yllättäneet meidät täysin. Kaiken lisäksi Karma ei todellakaan vietä pitkiä aikoja yksin, yleisimmillään 3-6 tuntia ja sille on aina tarjolla luita ja nyt myös aktivointipallo, mutta jostakin syystä se on alkanut pikkuhiljaa silppuamaan asunnon irtaimistoa luvallisten pureskeltavien sijasta. Välillä, kun oikein raivostuttaa, tekisi mieli hankkia häkki ja kuonokoppa, ja teljetä koira, tai edes sen pää, jotenkin ettei se pääse käsiksi mihinkään, mutta sydämeni ei anna lupaa moiselle. Katsotaan mitä tuleman pitää, siihen asti jatkamme tavaroiden kyllästämistä Tabascolla..

Karmassa on edelleen (ja aina tulee olemaan) paljon hyvääkin! Viimeeksi eilen nauroin maha kippurassa lenkillä, kuinka Karman mielestä kaikki maailman koirat ja ihmiset (ja näemmä myös hevoset) ovat hänen parhaita ystäviään. Puolen tunnin lenkki virahti tuntiin, koska koiran oli ihan pakko päästä tervehtimään ensin naapurin collie-pojat, sen jälkeen vastaan tullut irlanninsetteri, tämän jälkeen ihastuttava samojedipentu täytyi haastaa leikkiin pyörätiellä, tallinpihalla oli ihmisiä ja hevonen, jonka nenää piti käydä nuolaisemassa ja vielä paluumatkalla naapurin vanha pariskunta oli tekemässä lumitöitä, niin heitäkin piti ehdottomasti päästä moikkaamaan. Karma vain yksinkertaisesti rakastaa kaikkia!

Liitteenä video, jossa Karma leikkii Dana-kaverin kanssa (rotweiler-pitbull -mix)
video

tiistai 18. lokakuuta 2011

Lokakuu

Aika on vierähtänyt kuin salaa jonnekin ja kesä on jo kaukana. Karma on kasvanut kovasti ja nyt kasvamistahti on selvästi rauhoittunut, 8 kuukauden ikäisenä Karma painoi jotakuinkin 32 kiloa ja tätä kirjoittaessani punnituksesta on n. viikko. Arki koiralapsen kanssa on asettunut uomiinsa ja meillä onkin jo paljon rutiineja ja tapoja, joita jäin Gamman poismenon jälkeen kaipaamaan. Aamuisin Karma herättää meidät "piippaamalla" joko kahdeksalta tai kymmeneltä riippuen monelta olemme menneet nukkumaan. Tämän jälkeen Karma yleensä syö tai haahuilee muuten vain ympäri asuntoa hetken, jonka jälkeen se ottaa vielä pienet unet. Äärimmäisen ihastuttava tapa, silloin kun minulla on vapaapäivä ja voin itsekin halutessani jatkaa unia. Lopullisesti herätessään Karma mönkii vielä hetkeksi pötköttämään minun kainaloon, jonka jälkeen nousemme yhdessä tuumin päivän askareisiin.

Karman luonne selkeytyy ja avautuu meille joka päivä hieman enemmän. Päällimmäisenä Karmasta on pakko kertoa, että Karma rakastaa koko maailmaa ja kaikkia sen olentoja (lukuunottamatta mopoja..). Kaikki koirat, ihmiset, kissat ja hevoset on heti ensi silmäyksellä luonnollisesti Karman parhaita kavereita, eikä Karmaa tunnu haittaavan, vaikkei joku hänestä erityisemmin välittäisikään. Karma myös jakaa kaiken; luita se söisi mieluusti siten, että minä pidän toisesta päästä kiinni. Useamman kerran se on myös yrittänyt tunkea luita MINUN suuhun. Leluja se vinguttaa, tätäkin kirjoittaessani, minun kainalossa. En tiedä, otinko siltä "liikaa" tavaroita pois suusta pikkupentuaikana, ettei se rupea omimaan ja vahtimaan mitään, mutta ihan hyvä näin.

Karma on suloisesti kokoajan onnensa kukkuloilla. Sillä ei ole tietoakaan pahuudesta tai pelosta, eikä sitä saa pahalle tuulelle tai harmistumaan millään. Eikä Karmaa myöskään nolota mikään, vaikka se olisi tehnyt jotain sopimatonta. Katson usein koiraani kateellisena, kun se jopa täysin umpiunessakin heiluttaa häntää. Ihmisillä olisi paljon opittavaa koirien tavasta nähdä ja käsitellä elämää, vaikka aivan yhtä huolettomaksi emme voikaan heittäytyä. Siteeratakseni Facebookissa kiertävää viestiä:

"Jos voit aloittaa päiväsi ilman kahvia, jos voit olla iloinen kivuista ja murheista huolimatta, jos voit olla valittamatta etkä pitkästytä ihmisiä omilla murheillasi, jos voit syödä samaa ruokaa vaikka joka päivä ja olla siitä kiitollinen, jos voit ymmärtää että rakkaimpasi ovat liian kiireisiä ollakseen kanssasi, jos voit olla välittämättä siitä, että ihmiset ottavat sinun tavaroitasi, jos voit kestää kritiikkiä ja syytöksiä loukkaantumatta, jos voit kohdata maailman valehtelematta, jos voit parantaa päänsärkysi ilman lääkkeitä, jos voit iloita ja rentoutua ilman alkoholia...

...olet luultavasti perheen koira."
Karma on myös terhakka pitämään ihmisistä huolta omalla tavallaan. Karma nuolee ja kirputtaa milloin mistäkin näkee tarpeelliseksi. Nuolemalla puhdistetaan korvakäytävät (miten se paksu kieli livahtaakin niin syvälle?!) ja kirputtamalla mm. kädet ja korvalehdet. Useimmiten Karma kyllä taitaa lipsiä ihan vain omaksi (ja ihmisten) iloksi.. 

Toisten koirien kanssa Karma leikkii mielellään, mutta leikkien mukaan on alkanut tulla dominoivia piirteitä Karman pyrkiessä mielellään muiden koirien päälle yllättävänkin hanakasti. Saa nähdä, miten tilanne tulevaisuudessa kehittyy. Toivon erittäin paljon, ettei Karma rupeisi uhomaan muiden koirien kanssa, mutta aika näyttää. Siihen asti ylläpidämme koirakontaktejamme ja leikimme entiseen malliin.

Karma on siis tällä hetkellä 8 kuukautta ja 8 päivää vanha. Odottelemme jännityksellä, milloin juoksut alkavat ja tytöstä kuoriutuu nainen. Juuri nyt tosin en voi kuvitellakaan tuota pönttöä aikuiseksi koskaan, kun se makaa selällään sängyssä, kieli poskella, kaikki tassut taivasta kohti ja etutassujen välissä pyörii ja röhkii uusi possu-lelu. :)

Kaunis sivuprofiili <3

Lempipartiopaikka: Keittiönpöytä..

torstai 7. heinäkuuta 2011

Kesäkesäkesä!

Helteet ovat palanneet Etelä-Karjalaan ja ilmalämpöpumppu pitää taloni suloisen viileänä. Karman lempipaikat pötkötellä ovatkin kuumina päivinä joko sisäeteisen lattialla, mihin pumppu puhaltaa suoraan tai vessassa. Selvästi lämmin ilma imee mehut koirasta eikä se juurikaan jaksa pihalla leikkiä tai juoksennella muutenkaan, mutta sisällä sitten senkin edestä minun riemukseni.. Viileämpinä iltoina olemme käyneet tutkimassa Niskalammen ja Mustalammen villisti risteileviä polkuja, jossa Karma saa juoksennella vapaana. Ja voi kuinka ihana Karman kanssa onkaan käyskennellä metsissä! Koirani kävelee jatkuvasti joko takanani tai pari metriä edessäni polulla ja vilkuilee tuon tuosta olkansa yli minua kuin varmistaen, että olen varmasti mukana ja tulossa samaan suuntaan. Hihnassakin Karma kulkee hienosti vetämättä eikä kiinnitä muihin koiriin juurikaan huomiota. Paria ärhentelevää vastaantulevaa koiraa se on pysähtynyt sekunniksi katsomaan ja tämän jälkeen vilkaissut minua kuin sanoakseen "Kaikkea sitä näkee, kun vanhaksi elää, vai mitä mamma?".

Kesässä ehkä ihaninta Karma mielestä on perhoset. Etenkin hämärällä yöperhojen liidellessä pihallani Karma säntäilee villinä niiden perässä ja välillä hyppii tasajalkaa kuin gaselli savannilla saadakseen kiinni nuo valkeat liidokit. Harmikseni illan hämärtyessä pihalla ei saa riittävän tarkkaa videokuvaa, joten en voi jakaa kanssanne tätä hillittömän hilpeää tanssia, jota Karma hyönteisten kanssa harjoittaa.

Toinen suosikkipuuha pihalla on leikkiä naapureiden kissanpennun, Leilan kanssa. Leila on melko tarkalleen saman ikäinen kuin Karma ja näillä kahdella on omituinen ystävyys. Leila tulee aina maukumaan Karmaa luokseen ja selvästi hakeutuu koirani tykö, jonka seurauksena Karma lähtee juoksemaan Leilan perään. Leila juoksee aina jonnekkin "turvaan", kuten aidan taakse, auton päälle tai etupihani tammen alaoksalle istumaan, ja Karma jää viereen vinkumaan ystävänsä seuraa. Ikinä Karma ei ole ärähtänyt kissalle tai muutenkaan osoittanut minkäänlaista pahansuopaisuutta katteja kohtaan. Toisinaan tämä kaksikko tassuttaa peränjälkeen kuin majakka ja perävaunu ympäri tiluksia (varmasti koiruudet mielessään) tai istuvat yhdessä naapureiden hiekkalaatikossa, jossa Karma suorittaa leikkien fyysisen osuuden (eli kaivelee kuoppia..) ja Leila toimii työnjohtajana. Team Täystuho, varsinaiset Äly ja Väläys :)

Karma ja Leila-kisu

7.7. Karma on tasan 21 viikkoa nuori ja painoa on nyt 23,3 kiloa. Pentumaisesta, ihanasta nahkamasusta ei ole enää kuin muisto jäljellä, kun musta turkki on alkanut vallata senkin osan koirasta. Pysyvät kulmahampaatkin kurkistivat tänään ensimmäisen kerran ikenien läpi ulkomaailmaan. Minun silmissä se on vieläkin ihan pieni pentu <3

Karma ja sekarotuinen Dante-koiruus Juhannuksena Ruokolahdella
Karma ihmettelemässä lokkien menoa Juhannuksena Taipalsaarella Suur-Saimaan rannalla

tiistai 21. kesäkuuta 2011

Ikenet K-U-T-I-A-A!

Toisin sanoen Karmalla vaihtuu hampaat, VIHDOIN! Takahampaiden takana ikenet pullistelevat räjähdyspisteessä. Etuhampaat sekä ylhäältä ja alhaalta ovat vaihtuneet jo lähes kaikki uusiin, huomattavasti isompiin kiilteisiin. Uusista kulmahampaista ei tosin vielä ole merkkiäkään, mutta ne taitavatkin tulla vasta viimeisten joukossa. Vaikkakin minä riemuitsen siitä, että suussa olevat neulaset vaihtuvat vihdoinkin johonkin tylpempään ja täten vähentävät jäystämisen tarvetta, niin menohan luonnollisesti vain kiihtyy ennen kuin päättyy eli jos olen aikaisemmin valitellut, että Karma hammastaa jonkin verran, niin nythän se vasta pureekin. Luita menee kuin liukuhihnalla, kohteeksi kelpaa myös tietokoneen kulma, ovenpieli ja nahkatuoli. Tänään helpotin koiran oloa antamalla sen jäystää muovipulloa. Euforisesta ilmeestä päätellen se toimi kohtalaisen hyvin. Välillä olen uhrannut sormiani ja konkreettisesti hieronut takahampaiden ikeniä. Hampaiden vaihtumisen vuoksi Karmalle ei ole oikein maistunut ruoka viimeiseen viikkoon. Jauhelihat se syö mieluusti, mutta raksuja se vähän pyörittelee ympäriinsä.  Jospa niiden rouskuttelu on ikävän tuntuista näinä vaikeina aikoina ;) Ei Karma kuitenkaan laihtumaan ole päässyt missään tapauksessa. Ikää on tällä hetkellä 18,5 viikkoa ja painoa tasan 20 kiloa.

Liitteenä kuvia viime viikolta (tai sitä edelliseltä, muisti pätkii ;)), kun oli kuuma ja painelimme Karman kanssa Niskalammen rantaan viilentymään.


Pöljäke yritti saada siitepölylauttoja kiinni..

tiistai 14. kesäkuuta 2011

Minusta tulee isona..

..iso? Pieni? Keskikokoinen? Nyt kun vielä muistan, yritän kirjata ylös Karman kasvamista. Jos jonkun koira on kasvanut samaan tahtiin, niin olisi mielenkiintoista kuulla, minkä kokoiseksi hurtta lopulta virahti. Oheisessa listassa viikot meinaavat luonnollisesti ikää.

- Saapuessaan (7,5 viikkoa), <5kg
- Ensimmäinen rokotus (päivälleen 12 viikkoa), 10,3kg
- 14 viikkoa, 14kg
- Toinen rokotus (15 viikkoa), 15,6kg
- 17,5 viikkoa (=tänään), 18kg

Ruokaa neiti saa 4 kertaa päivässä; Jahti&Vahti -penturaksuja, Pedigreen pennuille tarkoitettua purkkiruokaa, raakaa jauhelihaa sekä öljyä. Jauhelihaa hurahtaa melkein se 400g/päivä, raksuja ehkä 2dl/ruokintakerta ja purkkiruokaa 2 isoa ruokalusikallista/ruokintakerta. Karma ei missään nimessä ole lihava, eikä kyllä laihakaan, voisi oikeastaan sanoa, että se on erittäin sopusuhtainen. Luita sillä on vapaasti saatavilla, sekä niin sanottuja teollisia  luita kuin edesmenneen koirani valmiiksi järsimiä aitoja naudan putkiluita.

Ohessa kuva Karmasta viime viikon helteillä leikkimässä pihalla lempikeppinsä kanssa <3

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Hyvä Karma, paha Karma..

Kolikolla on aina kääntöpuoli ja Karmalla on monta persoonaa. Herätessäni kotonani asuu aamu-Karma, maailman herttaisin ja suloisin koiranpentu, joka nuhjuaa kainalossa, on suloinen ja kiltti, eikä koskaan tekisi mitään pahaa. Päivällä seurassani on vuorotellen riekku-Karma, uni-Karma ja touhu-Karma. Riekku-Karma leikkii ja rallittaa menemään joko yksin tai naapurin kissan kanssa. Juoksemisessa ei yleensä ole mitään järkeä, mutta meneminen on hyväntahtoista ja iloista. Uni-Karma on nimensä mukaan uninen ja melko syvässä koomassa. Kun väsyttää, niin silloin väsyttää kunnolla eikä tuolloin voi tehdä mitään muuta kuin makoilla viileällä lattialla. Touhu-Karma nostaa päätään yleensä uni-Karman jälkeen, eli etsitään suuhun luu tai joku lelu, jonka kanssa puuhastellaan rauhallisesti. Pahin kaikista Karmoista on ehdottomasti Herja-Karma. Herja herää henkiin silloin, kun Karma on yliväsynyt tai riekku-Karma on mennyt niin sanotusti överiksi. Myös silloin, kun pyydän Karmaa tekemään jotakin, mitä se ei välttämättä haluaisi tehdä, Herja sanoo haisevan vastalauseensa. Herja-Karma puree, raapii, potkii, haukkuu, murisee, karkailee, sikailee, hölmöilee, repii lahkeita ja kenkiä, eikä tee mitään mitä pyydetään. Herja-Karma on myös ihan kaikesta eri mieltä. Herja-Karma ei juurikaan välitä, vaikka sen selättää ja/tai niskavilloista vatkuttaen saarnaa käytöstapojen käsikirjaa, sillä Herjan pää on umpiluuta. Herjailu yleensä kiihtyy ja kiihtyy, kunnes lopulta muuttuu uni-Karmaksi (luojan kiitos). Karma ei kuitenkaan koskaan tuhoa mitään, ei yksin ollessaan tai muuttuessaan Herjaksi. Se vain testailee hampaitaa kaikkeen mihin yltää silloin, kun järjen valo himmenee. Ohessa muutamia otoksia Herja-Karman tuotoksista.

Aluslakanaa ja petauspatjaa on hyvä rankaista milloin mistäkin syystä

Aluslakana II

Sohvan alalaita on "hieman" rispaantunut. Suurin osa vaurioista on tullut, kun Karma on sutinut takatassuilla itseään sohvalle, mutta on tuossa hampaatkin käyneet.

Sohvan käsinoja on kokenut kovia.

Eräiden housujeni lahje. Tahrat on kuolaa, ja kaikki pisteet kulmahampaiden läpimenoaukkoja. Yksien housujen lahje repesi kahtia, kun Herja-Karma tervehti minua tullessani töistä kotiin.

Kenkäparka. Kaikki vauriot made by Karma kengän ollessa jalassani.

Paranemassa oleva haava polvessa, kiitos Karman kynsille.

Kädet olisi pitänyt kuvata aikaisemmin, kun haavoja oli enemmän ja ne oli tuoreita. Nämä ovat siis Karman pikku maitohampaiden tuotoksia, haavoja on kuvaushetkellä yllättävän vähän.

Toinen käsi.

Reiden mustelmat ovat tulosta, kun Karma puree housujen läpi.

Naapurin lapsen lelut on päätynyt surman suuhun.


Lelu II



video
 Vanha videopätkä perusherjaamisesta (Karmalla ikää n. 3kk). Kyseinen esitys on aika laimea, mutta antaa vähän osviittaa, miten ihania koiranpennut voi olla.